Viivästyneellä tai viiveisellä puheen- ja kielenkehityksellä (engl. Late talker) tarkoitetaan tilannetta, jolloin lapsen puhe kehittyy hitaammin kuin ikätovereilla. Tämä EI tarkoita samaa kuin kielihäiriö.
Voidaan puhua viivästyneestä kielenkehityksestä, kun lapsella on 2-vuotiaana alle 50 sanaa käytössä puheilmaisussaan. Lapsi kuitenkin ymmärtää puhetta yleensä ikätasoisesti.
Lapsi, jonka puhe ja kieli on viivästynyt, saavuttaa ikätoverinsa puheilmaisussa noin 3,5-vuotiaana, jos muita kielenkehityksen riskitekijöitä ei ole.
Noin 20%:lla lapsista esiintyy viiveisyyttä. Alle puolella heistä todetaan myöhemmin poikkeavuutta puheen- tai kielen kehityksessä; tällöin lapsi saattaa saada diagnoosin jostakin muusta puheen ja kielen kehityksen vaikeudesta.
Kannattaako odottaa ja katsoa?
“Odotetaan ja katsotaan” ei ole sellainen tapa toimia, jota puheterapeuttina suosittelisin. Vaikka lapsi saavuttaisikin ikätoverinsa hieman myöhemmin, emme voi tätä kuitenkaan ennustaa. Tämän vuoksi lapsen puheen kehitystä on erittäin tärkeää seurata ja arvioida puheterapeutin kanssa, jotta perhe saa myös oikea-aikaista apua ja vinkkejä siihen, miten tukea lapsen puheen ja kielen kehitystä. Keinoja on tähän nimittäin runsaasti!
Lapsilla, joilla puhe ja kieli kehittyy viiveisesti, saattaa olla lisäksi tuplasti enemmän kiukkukohtauksia kuin niillä lapsilla, joilla puhe kehittyy tyypillisesti. Lapsi siis yrittää kertoa tarpeitaan ja halujaan, mutta jos hän ei tule ymmärretyksi, saattaa tämä johtaa itkuun, huutoon, tavaroiden heittelyyn tai jopa lyömiseen. Puheen kehityksen viiveisyys on yhteydessä myös vahvempiin kiukkukohtauksiin.
Kiukkukohtaukset ovat raskaita sekä vanhemmalle että lapselle itselleen, mikä voi taas vaikuttaa lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen. Tässäkin on siis yksi syy, miksi perheiden saama tuki on tärkeää.
Mitä tehdä?
Tässä vielä muutama vinkki ja alempana ohjeet, kuinka toimia, jos olet huolissasi lapsen puheen kehityksestä.
VINKIT
- Laskeudu lapsen tasolle ja osoita, että haluat ymmärtää häntä.
- Pyydä lasta osoittamaan tai näyttämään, mitä hän tarkoittaa.
- Anna vaihtoehtoja tai koita arvata: “tarkoitatko…”
- Sanoita lapselle, että ymmärrät kuinka häntä harmittaa tilanne.
- Voit toistaa sanat, jotka ymmärsit lapsen puheesta.
- Turhautumiseen asti ei tarvitse pyytää lasta toistamaan, vaan kerro ettet ymmärrä ja koita siirtää huomio johonkin kivaan tekemiseen.
- Käytä itse eleitä aktiivisesti (osoittaminen, näyttäminen, eleillä kuvailu), jotta lapsikin oppii käyttämään näitä.
- Voit myös harjoitella tukiviittomia, jotka auttavat lasta tulemaan ymmärretyksi.
TOIMINTAOHJEITA
- Ota yhteyttä neuvolaan matalalla kynnyksellä ja kerro huolestasi! Voit listata käynnille valmiiksi sanat, joita lapsesi jo ehkä tuottaa ja pohtia, tuntuuko lapsesi ymmärtävän arjessa puhetta, turhautuuko hän herkästi, millaista vuorovaikutus on ja kuinka lapsen puheen kehityksen haasteet vaikuttavat arkeen. Pyydä neuvolasta tarvittaessa lähetettä puheterapeutin arvioon.
- Jos lapsesi on päiväkodissa, kerro huolestasi myös siellä! Päiväkoti tekee usein myös yhteistyötä terveydenhuollon kanssa tarvittaessa.
- Jos lapsellasi on sairasvakuutus, tarkista kuuluuko tähän puheterapiakäynnit. Jos odotatte lähetettä kunnalliseen puheterapiaan tai kaipaatte puheterapeutin ohjausta, voitte odottaessa hyödyntää vakuutuksen kattamia puheterapiakäyntejä.
- Yritä olla vertaamatta lastasi liikaa muihin lapsiin, niin vaikeaa kun se varmasti onkin.Jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa: kahden tyypillisesti kehittyvän samanikäisen lapsen välillä voi olla isojakin eroja. Luotettavimman arvion lapsen kehitystasosta ja tuen tarpeesta saat ammattilaisilta.
Toivottavasti tästä oli sinulle apua!
Lähteet:
https://www.duodecimlehti.fi/duo10750
https://www.siunsote.fi/viivastynyt-puheen-ja-kielen-kehitys
Kunnari, Savinainen-Makkonen, Saaristo-Helin, 2012. Fonologiatesti.
Lyytinen, Eklund & Lyytinen, 2005. Language Development and Literacy Skills in Late talking Toddlers with and without Familial Risk for Dyslexia.
Manning, B. L. ym 2019. Relations between toddler expressive language and temper tantrums in a community sample. Journal of Applied Developmental Psychology 65.
